Päästötönkin autoilu on pahasta

Öljyvarantojen hiipuessa myös liikenteeseen on kehitettävä uusia ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. Sähköautojen ja polttokennotekniikan kehittymistä odotellessa kaasukäyttöinen auto on mielenkiintoinen vaihtoehto.

Yleinen käsitys on, että kaasukäyttöisten autojen yleistyminen Suomessa on jumiutunut tankkausasemaverkoston hitaaseen laajenemiseen. Kaasua kun pystyy autoon tankkaamaan vain ruuhkasuomessa. 

Kaasua hyödyntäviä henkilöautoja onkin meillä vasta tuhatkunta. Ruotsissa niitä on kolmikymmenkertaisesti, maailmanlaajuisesti monta miljoonaa. Ero Ruotsiin selittynee osittain sillä, että sikäläisittäin kotimaista Volvoa on saanut kaasukäyttöisenä suoraan autokaupasta.

Tehdasvalmisteisten kaasukäyttöisten autojen valikoima on kuitenkin kasvamaan päin myös Suomessa. Uusien autojen polttoainetalouden parantumisen seurauksena kasvanut toimintasäde puolestaan lieventää harvan kaasujakeluverkoston haittaa. Toki kaasuautot toimivat yleensä myös bensiinillä. Näin ajatellen kaasuautolla on tankkauspisteitä enemmän kuin normaaliautolla, mutta bensiinikäyttöisenä kaasuauton hyödyt eivät luonnollisestikaan realisoidu.

Pääosa liikenteessä käytettävästä kaasusta on vielä tänä päivänä maakaasua. Se on toki fossiilinen polttoaine, mutta tuottaa reilusti vähemmän hiilidioksidia kuin bensiini, eikä lainkaan hiukkaspäästöjä, mikä puolestaan on dieselautojen vitsaus.

Tänä syksynä maakaasua jakelevilta liikenneasemilta on alkanut saada myös uusiutuvista raaka-aineista jalostettua biokaasua, joka toimii kaasuauton polttoaineena siinä missä maakaasukin. Lisäksi löytyy jo muutama pelkkää biokaasua jakeleva asema. Kiitos suotuisan verokohtelun, biokaasun hintakin on lähellä maakaasua. Tarjolla on siis jo nyt kotimainen hiilidioksidi-, rikki-, raskasmetalli- ja hiukkaspäästötön 100% uusiutuva liikennepolttoaine, jonka vertailuhinta on noin puolet bensiinin hinnasta!

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Niin valtionvarainministeriönkin mielestä. Niinpä kaasuautoille onkin tulossa käyttövoimavero vuoden 2013 alusta. Vaikka vero onkin dieselautoja pienempi, on se silti ympäristönäkökulmasta täysin käsittämätön ja kuluttajia väärään suuntaan ohjaava muutos. Käyttövoimaverolla tuetaan pelkällä bensiinillä käyttäviä autoja - miksi ihmeessä? Vastahan kaasuautojen käyttövoimavero poistettiin vuonna 2004 nimenomaan ympäristöseikkoihin vedoten.

Käyttövoimaveron, samoin kuin autoveron ja vuosittaisen ajoneuvoveron, tulisi kohdella autoja niiden todellisten päästöjen mukaan. Nyt kaasuautosta maksetaan verot maakaasun päästöjen mukaan, vaikka autossa käytettäisiin biokaasua. Näinkö toteutetaan paljon mainostettua vihreää verouudistusta?

Kertakäyttökulttuurin huipentuma

Taannoisessa blogikirjoituksessani kerroin Pohjois-Amerikkaan suuntautuneesta opintomatkastani. Ryhmämme vieraili myös Microsoftin päämajassa Redmondissa, lähellä Seattlea.

Microsoftilla meille kerrottiin amerikkalaisen mahtipontiseen tyyliin nuoren Bill Gatesin visioimasta maailmasta jossa joka kodissa ja jokaisella pöydällä olisi tietokone. Saimme kuulla  kuinka tuon vision toteutus on mullistanut maailman tuottamalla tehokkailta tietojenkäsittelyn työkaluja ja luomalla kokonaisen teollisuudenhaaran. Isäntiemme suunnitelmiin tuskin kuitenkaan kuului että vierailumme mieleenpainuvimman elämyksen tarjosi Microsoft Campuksen ruokala.

Ruokalan valikoiman rajoittuminen hampurilaisin, ranskanperunoihin, sandwicheihin ja pizzoihin ei enää yllättänyt, olimmehan olleet reissussa jo useamman viikon ja lakanneet jo päivittelemästä amerikkalaista ruokakulttuuria. Sen sijaan se yllätti, että ruokailuun käytettiin pelkästään kertakäyttöastioita ja ruokajuomiakin oli saatavilla vain tölkeissä. Tällä tekniikalla ruokittiin päivittäin kaikki Microsoft Campuksen työntekijät, yli kymmenentuhatta henkilöä. Kuvitelkaa mikä jätevuori – ja vain yhdestä työpaikasta!



En uskalla edes ajatella kuinka monta muuta vastaavaa jätegeneraattoria sillä mantereella jauhaa. Melkoista luonnonvarojen tuhlausta, vaikka tölkkien alumiini kuinka kierrätettäisiin ja aterimien muovi ja kartonki käytettäisiinkin energiantuotantoon.

Jälkeenpäin ryhmämme teki Microsoftille asiasta kirjallisen kyselynkin penäten perusteluja moiselle käytännölle, mutta saimme vain geneerisen vastauksen tyyliin ”kiitos kiinnostuksestanne Microsoftia ja sen tuotteita kohtaan”.

Microsoft Museumin mainoslause “glimpse into who we are, what we do, and where we are going” sai tuolla lounastauolla aivan uuden ulottuvuuden.

Mihin maksamamme verot käytetään?

Verkossa on avattu uusi mielenkiintoinen palvelu verokuitti.fi joka konkretisoi mihin maksamamme valtionverot ensi vuonna käytetään. Jo pelkät kuukausitulot syöttämällä näkee suoraan verorahat käyttävien hallinnonalojen keskinäiset mittasuhteet sekä joitakin yksittäisiä menoeriä. Laskelmaa voi tarkentaa pääomatuloilla ja haittaveroja kartuttavilla tiedoilla, mutta lopputulos on silti luonnollisesti yksinkertaistettu arvio eikä ota huomioon esim. yksilöllisiä vahennyksiä.

Joka tapauksessa on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon esimerkiksi maksan puoluetukia ja taiteilija-apurahoja. En ole myöskään tullut ajatelleeksi että tuen sekä porotalouden edistämistä että länsimetron rakentamista.

Omien verojensa lisäksi palvelusta voi tulostaa myös muutaman julkisuuden henkilön verokuitin. Esimerkiksi Björn Wahlroos maksaa yli puoli miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriölle. Maanpuolustukseen nalle satsaa suunnileen saman kokoisen n. 100 000 € summan kuin valtionvelan korkojen maksuun.

Verokuitti-palvelu on mainio esimerkki siitä kuinka työläästi haettava ja vaikeasti ymmärrettävä julkinen tieto on viestittävissä kansantajuisesti. Palvelun kehittäjät Pär Österlund, Kari Silvennoinen ja Jon Haglund kertovatkin haluavansa antaa kansalaisille mahdollisuuden saada helposti tietoa, johon perustaa esimerkiksi äänestyspäätöksensä.

Ideaa voisi vielä jalostaa eteenpäin. Esim. autoiluun ja energiankäyttöön liittyvien verojen taustatietoja voisi lähtötiedoissa kysyä tarkemmin, jotta lopputuloskin olisi totuudenmukaisempi. Toivoisin myös, että palvelu laajennettaisiin kattamaan myös kunnallisverot. Niiden käyttökohteista kun vielä saisi kuitin, niin alkaisi koko totuus hahmottumaan.